Kestävyysraportointi EU:ssa

Webinaari: Kestävyysraportointi nyt – lainsäädäntö vs. käytännön työ

Kestävyysraportointidirektiivi on implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön, mutta mitä tämä tarkoittaa käytännön työn osalta?

Hanna Silvola, Hankenin kauppakorkeakoulusta, laittaa webinaarissa ESG-konkarit tiukkaan tenttiin. Ajankohtaisiin ja monen mieltä askarruttaviin…

Webinaari: Kestävyysraportointi nyt – lainsäädäntö vs. käytännön työ Read More »

Direktiivi muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista (NFRD)

NFRD julkaistiin marraskuussa 2014 ja sitä sovelletaan suurten yritysten ja konsernien raportoinnissa EU:ssa vuodesta 2017 alkaen aina vuodelta 2023 laadittavaan raportointiin asti. Suomessa direktiivin mukaiset esittämisvaatimukset sisältyvät kirjanpitolakiin ja arvopaperimarkkinalakiin. Direktiivi edellyttää tietojen antamista vähintään ympäristöasioista, sosiaalisista ja henkilöstöasioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta.  Mikä on NFRD?  NFRD eli direktiivi muiden kuin taloudellisten

Direktiivi muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista (NFRD) Read More »

Kestävyysraportoinnin direktiivi CSRD: Mikä se on?

Kaikkien EU:n alueella toimivien suurten yritysten on pian julkistettava tiedot toimintansa vaikutuksista ihmisiin ja planeettaamme sekä kerrottava kaikista kestävyysriskeistä, joille ne altistuvat.  Uudella direktiivillä muutetaan NFRD:n vaatimuksia ja samalla direktiivin nimi vaihtuu  CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive, on uusi kestävyysraportointia koskeva direktiivi, joka käytännössä korvaa EU:n direktiivin muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista, NFRD:n. Direktiivin edellyttämä

Kestävyysraportoinnin direktiivi CSRD: Mikä se on? Read More »

Yritysvastuudirektiivi

Ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset entistä tiiviimmin yritysten asialistalle vastuullisuussääntelyn avulla  Euroopan komissio antoi helmikuussa 2022 direktiiviehdotuksen, jolla se tavoittelee ihmisoikeus- ja ympäristöriskien aiempaa suurempaa huomioon ottamista yritystoiminnassa.   Direktiiviehdotuksen keskiössä on kansainvälisistä vastuullisuusohjeista tuttu asianmukainen huolellisuus, eli yritystoiminnasta ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien haitallisten vaikutusten tunnistaminen, ehkäisy ja pysäyttäminen. Komission mukaan yritysten vapaaehtoiset toimet eivät ole johtaneet riittäviin

Yritysvastuudirektiivi Read More »

Miten EU-lainsäädännöstä päätetään? 

Euroopan unionin lainsäädäntöprosessi voi olla monelle vieras, mutta sitä olisi hyvä tuntea, jotta voi tarvittaessa tuoda esiin oman näkemyksensä parhaasta tavasta säädellä. Kansallisesta lainsäädännöstämme on EU-peräistä arviolta 11,8–17,8 %, joten siinäkin mielessä on hyvä tietää, miten EU-säännökset syntyvät.  Sääntelyprosessi alkaa sidosryhmien kuulemisella  EU-sääntelyprosessin aluksi komissio kuulee sidosryhmiä uuden lainsäädännön tarpeellisuudesta: komissio voi esimerkiksi kysyä, kokevatko

Miten EU-lainsäädännöstä päätetään?  Read More »

Ajatuksia CSRD-vaikutuksesta Euroopan ulkopuolelle

CSRD direktiivin tarkoitus on edesauttaa yhteiskunnan siirtymää Vihreään talouteen (Green Deal). Laajennetulla raportointivelvollisuudella pyritään aktiivisesti tukemaan yrityksiä. Laajentunut raportointivelvollisuus on ainutlaatuinen, ja CSRD:n myötä Euroopan Unioni on globaalisti edelläkävijä, verrattuna esimerkiksi USA:han. Mutta onko Eurooppa todellakin kehityssuunnan edelläkävijä? Entä onko säännösmuutoksella laajempaa vaikutusta Euroopan ulkopuolella?  Suomalaistaustaisen, nykyisin amerikkalaisen professori Anu Bradfordin mukaan eurooppalaisella lainsäädännöllä on

Ajatuksia CSRD-vaikutuksesta Euroopan ulkopuolelle Read More »

Yritysvastuusääntelyn vaihtoehdot

Kun puhutaan yritysvastuun sääntelystä, ihmisillä voi olla eriäviä näkemyksiä, missä tämä olisi syytä tehdä. Toiset toivovat kansallista ratkaisua, toiset taas korostavat yritystoiminnan globaalia luonnetta ja toivovat siksi kansainvälistä ratkaisua. Käytännössä on kolme vaihtoehtoa, minkä puitteissa sääntelyä voitaisiin tehdä: kansallisesti, Euroopan unionissa ja kansainvälisessä järjestössä.  Työ- ja elinkeinoministeriö selvittänyt kansallisen sääntelyn toteuttamistapoja  Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa todetaan,

Yritysvastuusääntelyn vaihtoehdot Read More »

Pakkotyöllä tehtyjen tuotteiden pääsy EU-markkinoille halutaan kieltää 

Euroopan komissio julkaisi syyskuussa 2022 asetusehdotuksen, jolla se haluaa kieltää pakkotyöllä tehtyjen tuotteiden markkinoille pääsyn EU:ssa. Pakkotyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työtä tai palvelusta, joka jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. Määritelmään sisältyy myös lapsityö sekä valtion määräämä pakkotyö.   Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuoden 2021 arvion mukaan pakkotyössä on 27,6

Pakkotyöllä tehtyjen tuotteiden pääsy EU-markkinoille halutaan kieltää  Read More »

CSRD-direktiivin mahdollisuudet ja haasteet 

CSRD-direktiivi ja sen tuomat raportointimuutokset ovat Euroopan Komission tapa edistää Vihreän Kehityksen Ohjelman toteutumista (Green Deal), eli Euroopan siirtymää Vihreään talouteen. Mielenkiintoista on, että siirtymä Vihreään talouteen varmistetaan sääntelemällä eikä markkinoiden vapaaehtoisella sääntelyllä. CSRD-tarkoituksena on edesauttaa siirtymää Vihreään talouteen, ja sen saavuttamiseksi raportoinnilla on kolme tärkeää roolia.   TAVOITE 1: Sidosryhmien tietoisuus ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja

CSRD-direktiivin mahdollisuudet ja haasteet  Read More »