EU-taksonomia

Direktiivi muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista (NFRD)

NFRD julkaistiin marraskuussa 2014 ja sitä sovelletaan suurten yritysten ja konsernien raportoinnissa EU:ssa vuodesta 2017 alkaen aina vuodelta 2023 laadittavaan raportointiin asti. Suomessa direktiivin mukaiset esittämisvaatimukset sisältyvät kirjanpitolakiin ja arvopaperimarkkinalakiin. Direktiivi edellyttää tietojen antamista vähintään ympäristöasioista, sosiaalisista ja henkilöstöasioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta.  Mikä on NFRD?  NFRD eli direktiivi muiden kuin taloudellisten …

Direktiivi muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista (NFRD) Lue lisää »

Kestävyysraportoinnin direktiivi CSRD: Mikä se on?

Kaikkien EU:n alueella toimivien suurten yritysten on pian julkistettava tiedot toimintansa vaikutuksista ihmisiin ja planeettaamme sekä kerrottava kaikista kestävyysriskeistä, joille ne altistuvat.  Uudella direktiivillä muutetaan NFRD:n vaatimuksia ja samalla direktiivin nimi vaihtuu  CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive, on uusi kestävyysraportointia koskeva direktiivi, joka käytännössä korvaa EU:n direktiivin muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista, NFRD:n. Direktiivin edellyttämä …

Kestävyysraportoinnin direktiivi CSRD: Mikä se on? Lue lisää »

Kestävän rahoituksen sääntely

Yritys- ja sijoitustoiminnassa vastuullisuuden käsitteet ja käytännöt ovat kehittyneet pitkälle vapaaehtoisin aloittein. Kansainväliset sijoittajat loivat YK:n Vastuullisen sijoittamisen periaatteet (Principles for Responsible investment, PRI) jo 2006.  Vähitellen sijoittajat ovat huomanneet ympäristö- ja vastuullisuustekijöiden hoitoon ja hyvään hallintoon (ESG) liittyvän tiedon olevan arvokas lisä yhtiön toiminnan ja tulevaisuuden riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa.    Monipuolinen ESG asioiden valotus …

Kestävän rahoituksen sääntely Lue lisää »

ESG-luokituksista säännellään tulevassa EU-lainsäädännössä

Kiinnostus kestävään sijoittamiseen on kasvanut, ja sen myötä myös ESG-tietojen ja -luokittelujen merkitys. ESG-luokitukset mittaavat mm. omaisuuserien ja kohdeyritysten kehitystä. ESG-luokitukset ja -tiedon luottoluokituslaitokset ovat siis keskeisessä roolissa kestävän rahoituksen ekosysteemissä tarjoamalla yrityksistä ESG-tietoa ja -arvioita, jotka ovat olennaisia ​​kestävien sijoituspäätösten kannalta. Tästä syystä komissio punnitsee ESG-luokitusten ja -tietojen merkitystä sekä luottoluokituslaitosten asemaa tulevassa EU-lainsäädännössä.  …

ESG-luokituksista säännellään tulevassa EU-lainsäädännössä Lue lisää »

Yritysvastuudirektiivi

Ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset entistä tiiviimmin yritysten asialistalle vastuullisuussääntelyn avulla  Euroopan komissio antoi helmikuussa 2022 direktiiviehdotuksen, jolla se tavoittelee ihmisoikeus- ja ympäristöriskien aiempaa suurempaa huomioon ottamista yritystoiminnassa.   DirektiivieEhdotuksen keskiössä on kansainvälisistä vastuullisuusohjeista tuttu asianmukainen huolellisuus, eli yritystoiminnasta ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien haitallisten vaikutusten tunnistaminen, ehkäisy ja pysäyttäminen. Komission mukaan yritysten vapaaehtoiset toimet eivät ole johtaneet riittäviin …

Yritysvastuudirektiivi Lue lisää »

Vastuullisuusraportoinnin viitekehykset ja ESG-pisteytyksen merkitys 

Vastuullisuusraportoinnin tarkoituksena on välittää yrityksen sidosryhmille tietoa tuloksen kestävyydestä. Yleistämällä voidaan sanoa, että raporttien tarkoituksena on välittää tietoa yrityksen tuloksen kestävyydestä raportoimalla yrityksen ympäristövaikutuksista, sosiaalisista sekä taloudellisista ja hallinnollisista liittyvistä vaikutuksista.   Ajatuksena on, että näillä nimetyillä tekijöillä on vaikutus tuloksen kestävyyteen. Nykyään yritysten vastuullisuusraportit ovat pääomamarkkinoiden seurannassa, ja niiden avulla kartoitetaan yrityksiin liittyviä riskejä, ja …

Vastuullisuusraportoinnin viitekehykset ja ESG-pisteytyksen merkitys  Lue lisää »

Miten EU-lainsäädännöstä päätetään? 

Euroopan unionin lainsäädäntöprosessi voi olla monelle vieras, mutta sitä olisi hyvä tuntea, jotta voi tarvittaessa tuoda esiin oman näkemyksensä parhaasta tavasta säädellä. Kansallisesta lainsäädännöstämme on EU-peräistä arviolta 11,8–17,8 %, joten siinäkin mielessä on hyvä tietää, miten EU-säännökset syntyvät.  Sääntelyprosessi alkaa sidosryhmien kuulemisella  EU-sääntelyprosessin aluksi komissio kuulee sidosryhmiä uuden lainsäädännön tarpeellisuudesta: komissio voi esimerkiksi kysyä, kokevatko …

Miten EU-lainsäädännöstä päätetään?  Lue lisää »

Ajatuksia CSRD-vaikutuksesta Euroopan ulkopuolelle

CSRD direktiivin tarkoitus on edesauttaa yhteiskunnan siirtymää Vihreään talouteen (Green Deal). Laajennetulla raportointivelvollisuudella pyritään aktiivisesti tukemaan yrityksiä. Laajentunut raportointivelvollisuus on ainutlaatuinen, ja CSRD:n myötä Euroopan Unioni on globaalisti edelläkävijä, verrattuna esimerkiksi USA:han. Mutta onko Eurooppa todellakin kehityssuunnan edelläkävijä? Entä onko säännösmuutoksella laajempaa vaikutusta Euroopan ulkopuolella?  Suomalaistaustaisen, nykyisin amerikkalaisen professori Anu Bradfordin mukaan eurooppalaisella lainsäädännöllä on …

Ajatuksia CSRD-vaikutuksesta Euroopan ulkopuolelle Lue lisää »

Yritysvastuusääntelyn vaihtoehdot

Kun puhutaan yritysvastuun sääntelystä, ihmisillä voi olla eriäviä näkemyksiä, missä tämä olisi syytä tehdä. Toiset toivovat kansallista ratkaisua, toiset taas korostavat yritystoiminnan globaalia luonnetta ja toivovat siksi kansainvälistä ratkaisua. Käytännössä on kolme vaihtoehtoa, minkä puitteissa sääntelyä voitaisiin tehdä: kansallisesti, Euroopan unionissa ja kansainvälisessä järjestössä.  Työ- ja elinkeinoministeriö selvittänyt kansallisen sääntelyn toteuttamistapoja  Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa todetaan, …

Yritysvastuusääntelyn vaihtoehdot Lue lisää »

Pakkotyöllä tehtyjen tuotteiden pääsy EU-markkinoille halutaan kieltää 

Euroopan komissio julkaisi syyskuussa 2022 asetusehdotuksen, jolla se haluaa kieltää pakkotyöllä tehtyjen tuotteiden markkinoille pääsyn EU:ssa. Pakkotyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työtä tai palvelusta, joka jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. Määritelmään sisältyy myös lapsityö sekä valtion määräämä pakkotyö.   Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuoden 2021 arvion mukaan pakkotyössä on 27,6 …

Pakkotyöllä tehtyjen tuotteiden pääsy EU-markkinoille halutaan kieltää  Lue lisää »