Johdanto ilmastoraportointiin ja kasvihuonekaasupäästölaskentaan

bigstock-Eco-Energy-Wind-Plant-407579261
59 Lisää suosikkeihin Poista suosikeistani.

Yrityksiltä edellytettävän ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon ja raportoinnin määrä kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Lisääntyvän lainsäädännön lisäksi muidenkin sidostyhmien kuten sijoittajien kiinnostus ja tietotarpeet yritysten ilmastonmuutokseen liittyvistä vaikutuksista sekä riskeistä ja mahdollisuuksista lisääntyvät.

EU:n uusi CSRD-lainsäädäntö edellyttää lakisääteistä laajaa ilmastoraportointia tilikaudesta 2024 (nykyiset NFI-raportoijat) tai 2025 (muut suuret yhtiöt) alkaen. Lisäksi globaaleja tilintarkastusstandardeja laativa IFRS-säätiö on julkaissut ensimmäiset globaalit ilmastoraportoinnin luonnosstandardit ja Yhdysvaltain pörssiviranomainen SEC valmistelee omaa säätelyään päästöraportointiin liittyen.

Nopeasti kehittyvä säätely ja sidosryhmien kasvavat odotukset asettavat paineita yritysten raportoinnin- ja päästölaskennan käytännöille ja prosesseille. Pitkään päästölaskentaa tehneet globaalit yritykset joutuvat navigoimaan eri säätelyviitekehysten ja ohjeistojen välillä ja useat pienemmät yritykset aloittavat uuden lakisääteisen raportoinnin melko vaativien standardien velvoittamina.

Päästölaskentaa ja ilmastointiraportointia koskevat standardit ja ohjeistot

Tavoitteenani on tulevassa artikkelisarjassa kuvata keskeisten päästölaskennan ja ilmastoraportoinnin standardien sisältö ymmärrettävällä ja lyhennejargonia välttävällä tavalla. Lisäksi käyn läpi parhaita käytäntöjä raportointiprosessien kehitykseen ja automatisointiin.

Alle on listattu artikkelisarjassa esiteltävät keskeiset yritysten päästölaskentaa ja ilmastoraportointia määrittävät standardit ja ohjeistot:

  • Green-House Gas Protocol (GHGP) standardit: Vapaaehtoinen standardi, joka määrittelee laskenta- ja rapointiperiatteet yritysten kasvihuonekaasupäästöinventaarin laskentaan suorille ja epäsuorille päästöille. GHGP-standardit ovat päästölaskentaa määrittävänä standardeina valtaosassa pakollisia ja vapaaehtoisia laskenta– raportointiviitekehyksiä.
  • Science Based Targets Initiative (SBTi): Vuonna 2015 perustettu vapaaehtoinen aloite Pariisin Ilmastosopimuksen mukaisten tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden määrittelemiseksi ja viestimiseksi yhtenäisellä ja luotettavalla tavalla. SBTi-ohjeisto edellyttää GHGP-standardin mukaisen päästöinventaarin laskentaa tavoiteasetannan perustaksi.
  • TCFD (Task-Force-for-Finance-related-Disclosures): On sijoittajalähtöinen aloite ilmastonmuutokseen liittyvien liiketoiminallisten riskien ja mahdollisuuksien raportointiin. Keskeistä tässä aloitteessa on skenaarioanalyysiin perustuvat riskiarviot, joiden avulla arvioidaan riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta. TCFD-ohjeiston sisältöihin viitataan mm. CSRD-direktiivin standardeissa sekä IFRS-standardiluonnoksissa.
  • CSRD (Corporate Sustainability Reporting Standard): CSRD-direktiivi on vuosina 2024 ja 2025 vaiheittain voimaan tuleva eurooppalainen kestävyysraportointia määrittävä direktiivi. CSRD-säätely sisältää myös kaikille säätelyn piiriin kuuluville yrityksille pakollisen ilmastoraportointistandardin. CSRD ä ESRS 1 Climate raportointistandardit noudattavat pääosin GHGP-standardin ja TCFD-aloitteen määrityksiä. CSRD-lainsäädäntöön kytkeytyvät prosessi- ja laatuvaatimukset sekä pakollinen kolmannen osapuolen varmennus asettavat paineita standardoida ja tehostaa yritysten päästölaskennan prosesseja.

Tulen tässä artikkelisarjassa kuvaamaan em. standardien ja aloitteiden sisältöä ja vuorovaikutussuhteita siten, että niiden käyttämiselle olisi mahdollisimman matala kynnys. Lähden liikkeelle yritysten päästöraportointia ja -laskentaa määrittävästä GHG-protokolla (GHGP) standardista.

Lisää aiheesta

GHG päästölaskentaMuut viitekehykset
Päästölaskentaa ohjaavat standardit – Green House Gas Protocol (GHGP)
GHGP-standardien ensimmäisen yritysten päästölaskentaa määrittävä standardi julkaistiin jo ...