Santeri Tuomi

Q&A: EU:n kestävyysraportointidirektiivin soveltaminen Suomessa

Kestävyysraportoinnin sääntely on herättänyt kysymyksiä niin tilintarkastajissa kuin tarkastuskohteissa. Suomen Tilintarkastajat ry:n Questions & Answers (Q&A) tarjoaa käytännön ratkaisuja eri yhteyksissä esiin nousseisiin kysymyksiin. Täydennämme Q&A:ta tarpeen mukaan. 1 Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan velvoitteet 1.1 Mitä uusia velvollisuuksia ja tehtäviä yhtiön hallitukselle/tarkastusvaliokunnalle tulee kestävyysraportoinnin uuden sääntelyn johdosta? Tarkastusvaliokunnan tehtävät kestävyysraportoinnin osalta ovat hyvin samankaltaisia kuin taloudellisen […]

Q&A: EU:n kestävyysraportointidirektiivin soveltaminen Suomessa Read More »

ESRS S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Lyhyesti ERS S4 määrittelee ne tiedot, jotka yritysten tulee antaa liittyen siihen, miten yrityksen toiminta vaikuttaa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Raportoitavat tiedot liittyvät yrityksen tuotteiden ja/tai palveluiden vaikutuksiin liittyen kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuviin tietoon liittyviin vaikutuksiin, kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtaiseen turvallisuuteen sekä kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaaliseen osallisuuteen.  Keskeiset kestävyysseikat Kestävyysseikat ovat CSRD-terminologiassa ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin

ESRS S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät Read More »

ESRS S3 – Yhteisöt, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa

Lyhyesti ESRS S3 määrittelee ne tiedot, jotka yritysten tulee antaa liittyen siihen, miten yrityksen toiminta vaikuttaa yhteisöihin. Raportoitavat tiedot liittyvät vaikutuksiin näiden yhteisöjen taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin, yhteisöjen kansalaisoikeuksiin ja poliittisiin oikeuksiin sekä alkuperäiskansojen erityisoikeuksiin.  Keskeiset kestävyysseikat Kestävyysseikat ovat CSRD-terminologiassa ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin sekä hallintotapaan liittyviä tekijöitä, kestävyystekijöitä.  Yhteisö, johon yrityksen toiminta vaikuttaa

ESRS S3 – Yhteisöt, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa Read More »

ESRS S2 – Työntekijät arvoketjussa

Lyhyesti ESRS S2 määrittelee ne tiedot, jotka yritysten tulee antaa liittyen yrityksen olennaisiin vaikutuksiin sen arvoketjun työntekijöihin. Raportoitavat tiedot liittyvät työoloihin, yhdenvertaiseen kohteluun ja kaikille yhtäläisiin mahdollisuuksiin sekä muihin työhön liittyviin oikeuksiin.  Keskeiset kestävyysseikat Kestävyysseikat ovat CSRD-terminologiassa ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin sekä hallintotapaan liittyviä tekijöitä, kestävyystekijöitä.  Työntekijä arvoketjussa Yksilö, joka tekee työtä yrityksen arvoketjussa, riippumatta

ESRS S2 – Työntekijät arvoketjussa Read More »

ESRS S1 – Oma työvoima

Lyhyesti ESRS S1 määrittelee ne tiedot, jotka yritysten on annettava omaan työvoimaan liittyen. Tietoja on annettava vaikutuksesta työvoimaan sekä näihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Standardin tavoitteena on myös varmistaa, että raportointi tämän standardin mukaisesti mahdollistaa kansainvälisten ja eurooppalaisten ihmisoikeusstandardien ja yleissopimusten noudattamisen.  Keskeiset kestävyysseikat Kestävyysseikat ovat CSRD-terminologiassa ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin sekä hallintotapaan liittyviä tekijöitä,

ESRS S1 – Oma työvoima Read More »

ESRS G1 – Liiketoimintatapa

Lyhyesti ESRS G1 määrittelee ne tiedot, jotka yritysten tulee antaa liittyen niihin monenlaisiin yritysten toimintatapoihin, jotka tukevat avoimia ja kestäviä liiketoimintakäytäntöjä kaikkien sidosryhmien hyödyksi. Keskeiset kestävyysseikat Kestävyysseikat ovat CSRD-terminologiassa ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin sekä hallintotapaan liittyviä tekijöitä, kestävyystekijöitä. Liiketoimintatapa Liiketoimintatavalla tarkoitetaan tässä standardissa seuraavia yrityksen toimintaan vaikuttavia tekijöitä:  (a) yrityskulttuuri;  (b) toimittajasuhteiden hallinta;  (c) korruption

ESRS G1 – Liiketoimintatapa Read More »

ESRS 1 – Kestävyysraportoinnin muoto

Kestävyysraportointi toimintakertomuksessa  Kestävyysraportointi on sisällytettävä erillisenä osiona toimintakertomukseen. Tähän osioon sisältyy myös EU-taksonomiaraportointi eli raportointi siitä, missä määrin yrityksen toiminta on ympäristön kannalta kestää Artikla 8:n edellyttämällä tavalla.  ESRS 1:n liite G sisältää seuraavan esimerkin kestävyysraportoinnin rakenteesta. Lisätietojen esittäminen   Yritys voi sisällyttää kestävyysraportointiinsa paikallisen lainsäädännön edellyttämiä lisätietoja tai tietoja yleisesti hyväksyttyjen kestävyysraportointistandardien (kuten ISSB tai

ESRS 1 – Kestävyysraportoinnin muoto Read More »

ESRS 1 – Olennaisuudesta

ESRS-standardit edellyttävät olennaisten kestävyystietojen julkistamista käyttäen kaksinkertaisen olennaisuuden periaatetta. Olennaisten raportoitavien tietojen tunnistamiseksi tarvitaan olennaisuusarviointi (materiality assessment). ESRS 1:n edellyttämässä olennaisuusarvioinnissa huomioidaan sekä vaikutuksen olennaisuus että taloudellinen olennaisuus. Kestävyysseikka on yritykselle olennainen, ja siksi raportoitava, kun se täyttää vaikutuksen olennaisuudelle tai taloudelliselle olennaisuudelle tai molemmille määritellyt kriteerit.   Olennaisuuden arviointi  Vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus eivät

ESRS 1 – Olennaisuudesta Read More »

ESRS 1 – Raportoitavien tietojen määrittäminen

Lyhyesti ESRS-standardit edellyttävät olennaisten kestävyystietojen julkistamista käyttäen kaksinkertaisen olennaisuuden periaatetta. Kaksinkertaisella olennaisuudella on kaksi ulottuvuutta: Vaikutuksen olennaisuus (impact materiality) ja taloudellinen olennaisuus (financial materiality). Kestävyysseikka on yritykselle olennainen, ja siksi raportoitava, kun se täyttää vaikutuksen olennaisuudelle tai taloudelliselle olennaisuudelle tai molemmille määritellyt kriteerit. Näiden tunnistamiseksi tarvitaan olennaisuusarviointi (materiality assessment). Pakolliset julkistamisvaatimukset Johtuen CSRD-direktiivistä sekä muusta

ESRS 1 – Raportoitavien tietojen määrittäminen Read More »