Yritysvastuuraportin varmennuksessa riippumattoman varmentajan tekemä työ tehdään tavallisesti noudattaen ISAE3000 (uudistettu) “Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevan taloudellisen informaation tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus” standardia.
ISAE3410 “Kasvihuonekaasuraportteja koskevat varmennustoimeksiannot” standardia sovelletaan ISAE3000 (uudistettu) standardin rinnalla silloin kuin varmennukseen kohde sisältää olennaisena osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen varmennuksen.
Sekä ISAE3000 että ISAE3410 standardissa määritellään varmennuksen tasoksi joko rajoitettu tai kohtalainen varmuus.
Tämä standardi antaa varmentajalle mahdollisuuden tehdä varmennustoimeksiannon joko rajoitetun varmuuden taikka kohtalaisen varmuuden antavana lausuntona.
Suomessa markkinakäytäntönä on toistaiseksi ollut suorittaa varmennus rajoitetun varmuuden antavana. Tällä hetkellä ainoastaan Stora Enso on jo usean vuoden ajan noudattanut kohtalaisen varmuuden tasoa scope 1 ja scope 2 päästöjen osalta.
Tulevaisuudessa kohtuullisen varmuuden antavia lausuntoja tullaan varmasti näkemään myös Suomessa yhä useammin.
Mitkä ovat merkittävimmät erot rajoitetun ja kohtalaisen varmuuden välillä?
Varmennusraportin johtopäätös
Sidosryhmälle eli raportoitavan tiedon käyttäjälle selkein ero on varmennusraporttiin sisällytettävä varmennuksen johtopäätös; rajoitetun varmuuden varmennuslausunnossa varmentaja lausuu, että hänen tietoonsa ei ole suoritettujen toimenpiteiden ja hankitun evidenssin perusteella tullut seikkaa, joka antaisi hänelle syyn uskoa, ettei kohdetta koskevaa tietoa ole kaikilta olennaisilta osin laadittu sovellettavien kriteerien mukaisesti. Tätä kutsutaan niin sanotuksi negatiivisen varauman sisältäväksi lausunnoksi.
Kun taas kohtalaisen varmuuden toimeksiannossa johtopäätös on ilmaistava positiivisessa muodossa. Tällöin varmentaja lausuu siitä, että varmennuksen kohteena oleva tieto taikka tiedot ovat kaikilta olennaisilta osin laadittu sovellettavien kriteerien mukaisesti.
Varmennustoimenpiteiden luonne ja laajuus
Varmennusraportin johtopäätöksen lisäksi luonnollisesti rajoitetun ja kohtalaisen varmuuden varmennustoimeksiannoissa erona on riippumattoman varmentajan toimeksiannossa tehtävien varmennustoimenpiteiden luonne ja laajuus. ISAE3000 (uudistettu) ohjeistaa varmentajalle laajan skaalan erilaisia toimenpiteitä, joita varmentaja voi suorittaa saadakseen riittävän määrään tarkoituksen soveltuvaa evidenssiä.
Kohtalaisen varmuuden toimeksiannossa riippumattoman varmentajan on muodostettava käsitys toimeksiannon kannalta oleellisesta sisäisestä valvonnasta, joka kohdistuu varmennuksen kohdetta koskevan tiedon tuottamiseen. Sisäisen valvonnan käsityksen muodostamiseen kuuluu aina myös varmennuksen kannalta oleellisten kontrollien tunnistaminen – niiden rakenteiden määrittäminen ja se ovatko kontrollit otettu käyttöön ja toimivatko ne tehokkaasti. Kuitenkaan pelkkien kontrollien testaaminen ei pelkästään riitä vaan näiden lisäksi on hankittava myös muuta soveltuvaa evidenssiä kuten yksittäisten aineistojen otosten testaamista.
Rajoitetun varmuuden toimeksiannossa tehtävien toimenpiteidenlaajuus on suppeampi kuin kohtalaisen varmuuden toimeksiannoissa. Rajoitetun varmuuden toimeksiannoissa ei edellytetä käsityksen muodostamista sisäisestä valvonnasta taikka relevanttien kontrollien tunnistamista, vaan riittäväksi toimiksi tältä osin nähdään tunnistaa ne alueet, joilla varmennuksen kohdetta koskevan tiedon virheellisyys on todennäköinen; ja tämän perusteella suunniteltava ja suoritettava riittäviä toimenpiteitä rajoitetun varmuuden johtopäätöksen antamiseksi.
Käytännössä sekä rajoitetun että kohtalaisen varmuuden toimeksiannoissa tehdään otospohjaista yksittäisten tapahtumien testausta. Näissä on oletettavaa, että kohtalaisen varmuuden toimeksiannoissa otoskoot ovat rajoitetun varmuuden toimeksiantojen otoskokoja suurempia.
Miten valita varmuuden taso?
Tulevan Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) myötä varmennuksesta tulee vastuullisuustietojen osalta pakollista.
Kestävyysraportointidirektiivissä varmuuden tasoksi on määritelty ensimmäisille vuosille (2024) rajoitettu varmuus, mutta tavoitteena nostaa varmuuden tasoa kohtalaisen varmuuden tasolle tulevina vuosina (2026).
Varmennuksen vielä ollessa vapaaehtoista useat yhtiöt miettivät, lähteäkö varmentamaan vastuullisuustietoja vapaehtoisesti. Näissä tilanteissa varmennuksen tasoa harkittaessa voi olla tarkoituksenmukaista aloittaa rajoitetun varmuuden toimeksiannosta ja mahdollisesti myöhemmin nostaa varmennuksen tasoa kohtalaisen varmuuden tasolle.
Yhtiöt voivat myös harkita erillisen esivarmennuksen (pre-assurance) teettämistä ennen virallista varmennusta saadakseen ensin sisäisesti ymmärryksen yhtiön vastuullisuustietojen raportoinnin tasosta ja laadusta sekä raportointiprosesseista. Tämä on myös hyvä tapa valmistautua kestävyysraportointidirektiivin myötä tulevaan pakolliseen varmennukseen.
Lisää aiheesta
Varmennusraportti – mikä se on ja mitä se kertoo?
Tilintarkastuskertomuksen tapaan saa yhtiö yritysvastuutietojen varmennuksesta riippumattoman kolmannen …