Yritysvastuuraportin varmennuksessa riippumattoman varmentajan tekemä työ tehdään tavallisesti noudattaen ISAE 3000 (uudistettu) “Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevan taloudellisen informaation tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus” standardia.
ISAE 3410 “Kasvihuonekaasuraportteja koskevat varmennustoimeksiannot” standardia sovelletaan ISAE 3000 (uudistettu) standardin rinnalla silloin kuin varmennuksen kohde sisältää olennaisena osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen varmennuksen.
Sekä ISAE 3000 että ISAE 3410 standardissa määritellään varmennuksen tasoksi joko rajoitettu tai kohtuullinen varmuus.
Tämä standardi antaa varmentajalle mahdollisuuden tehdä varmennustoimeksiannon joko rajoitetun varmuuden taikka kohtuullisen varmuuden antavana lausuntona.
Suomessa markkinakäytäntönä on toistaiseksi ollut suorittaa varmennus rajoitetun varmuuden antavana. Tällä hetkellä ainoastaan Stora Enso on jo usean vuoden ajan noudattanut kohtuullisen varmuuden tasoa scope 1 ja scope 2 päästöjen osalta.
Tulevaisuudessa kohtuullisen varmuuden antavia lausuntoja tullaan varmasti näkemään myös Suomessa yhä useammin.
Mitkä ovat merkittävimmät erot rajoitetun ja kohtuullisen varmuuden välillä?
Varmennusraportin johtopäätös
Sidosryhmälle eli raportoitavan tiedon käyttäjälle selkein ero on varmennusraporttiin sisällytettävä varmennuksen johtopäätös; rajoitetun varmuuden varmennuslausunnossa varmentaja lausuu, että hänen tietoonsa ei ole suoritettujen toimenpiteiden ja hankitun evidenssin perusteella tullut seikkaa, joka antaisi hänelle syyn uskoa, ettei kohdetta koskevaa tietoa ole kaikilta olennaisilta osin laadittu sovellettavien kriteerien mukaisesti. Tätä kutsutaan niin sanotuksi negatiivisen varauman sisältäväksi lausunnoksi.
Kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa johtopäätös on taas ilmaistava positiivisessa muodossa. Tällöin varmentaja lausuu siitä, että varmennuksen kohteena oleva tieto taikka tiedot ovat kaikilta olennaisilta osin laadittu sovellettavien kriteerien mukaisesti.
Varmennustoimenpiteiden luonne ja laajuus
Varmennusraportin johtopäätöksen lisäksi luonnollisesti rajoitetun ja kohtuullisen varmuuden varmennustoimeksiannoissa erona on riippumattoman varmentajan toimeksiannossa tehtävien varmennustoimenpiteiden luonne ja laajuus. ISAE 3000 (uudistettu) ohjeistaa varmentajalle laajan skaalan erilaisia toimenpiteitä, joita varmentaja voi suorittaa saadakseen riittävän määrän tarkoituksen soveltuvaa evidenssiä.
Kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa riippumattoman varmentajan on muodostettava käsitys toimeksiannon kannalta oleellisesta sisäisestä valvonnasta, joka kohdistuu varmennuksen kohdetta koskevan tiedon tuottamiseen. Sisäisen valvonnan käsityksen muodostamiseen kuuluu aina myös varmennuksen kannalta oleellisten kontrollien tunnistaminen – niiden rakenteiden määrittäminen ja se, ovatko kontrollit otettu käyttöön ja toimivatko ne tehokkaasti. Kuitenkaan kontrollien testaaminen ei pelkästään riitä, vaan näiden lisäksi on hankittava myös muuta soveltuvaa evidenssiä, kuten yksittäisten aineistojen otosten testaamista.
Rajoitetun varmuuden toimeksiannossa tehtävien toimenpiteiden laajuus on suppeampi kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannoissa. Rajoitetun varmuuden toimeksiannoissa ei edellytetä käsityksen muodostamista sisäisestä valvonnasta, taikka relevanttien kontrollien tunnistamista, vaan riittäviksi toimiksi tältä osin nähdään niiden alueiden tunnistaminen, joilla varmennuksen kohdetta koskevan tiedon virheellisyys on todennäköinen; ja tämän perusteella suunniteltava ja suoritettava riittäviä toimenpiteitä rajoitetun varmuuden johtopäätöksen antamiseksi.
Käytännössä sekä rajoitetun että kohtuullisen varmuuden toimeksiannoissa tehdään otospohjaista yksittäisten tapahtumien testausta. Näissä on oletettavaa, että kohtuullisen varmuuden toimeksiannoissa otoskoot ovat rajoitetun varmuuden toimeksiantojen otoskokoja suurempia.
Miten valita varmuuden taso?
Tulevan Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) myötä varmennuksesta tulee vastuullisuustietojen osalta pakollista.
Kestävyysraportointidirektiivissä varmuuden tasoksi on määritelty ensimmäisille vuosille (2024) rajoitettu varmuus, mutta tavoitteena on nostaa varmuuden tasoa kohtuullisen varmuuden tasolle tulevina vuosina (2026).
Varmennuksen ollessa vielä vapaaehtoista useat yhtiöt miettivät, lähteäkö varmennuttamaan vastuullisuustietoja vapaehtoisesti. Näissä tilanteissa varmennuksen tasoa harkittaessa voi olla tarkoituksenmukaista aloittaa rajoitetun varmuuden toimeksiannosta, ja mahdollisesti myöhemmin nostaa varmennuksen tasoa kohtuullisen varmuuden tasolle.
Yhtiöt voivat myös harkita erillisen esivarmennuksen (pre-assurance) teettämistä ennen virallista varmennusta saadakseen ensin sisäisesti ymmärryksen yhtiön vastuullisuustietojen raportoinnin tasosta ja laadusta, sekä raportointiprosesseista. Tämä on myös hyvä tapa valmistautua kestävyysraportointidirektiivin myötä tulevaan pakolliseen varmennukseen.
Lisää aiheesta
