ypninaojanen

Päästölaskenta: Keskeiset termit ja määritelmät

Päästölaskentaan liittyy suuri joukko erilaisia vieraalta ja hankalalta kuulostavia termejä. Siksi itse laskennan aloittaminenkin voi tuntua vaikealta. Tässä blogissa avaamme keskeiset käsitteet, jotta päästölaskenta olisi taas piirun verran selkeämpää. Elinkaariarviointi (LCA) Menetelmä, jolla voidaan arvioida tuotteen tai palvelun ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta. Elinkaariarvioinnissa tarkastellaan hiilijalanjäljen lisäksi mm. happamoitumista (vaikutus maaperän ja veden laatuun), vesistöjen rehevöitymistä, […]

Päästölaskenta: Keskeiset termit ja määritelmät Read More »

Sidosryhmädialogien toteuttaminen

Sidosryhmädialogi mielletään usein velvoitteksi, joka täytyy vain suorittaa sidosryhmien tyytyväisenä pitämiseksi tai raportoinnin tueksi. Todellisuudessa se voi olla yksi arvokkaimmista työkaluista, jonka yritys voi ottaa käyttöönsä. Oikein toteutettuna dialogi paljastaa näkökulmia, joita päättäjät eivät näe, tuo esiin riskejä ajoissa ja avaa uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa kestävämmäksi. Se ei siis ole muodollisuus, vaan strateginen voimavara, joka

Sidosryhmädialogien toteuttaminen Read More »

Päästölaskentaa ohjaavat standardit – GHG-protokolla

Kasvihuonekaasupäästöjen mittaamista ohjaamaan on luotu useita eri standardeja ja viitekehyksiä, joista tunnetuin on GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol). Mutta mitä GHG-protokolla oikeastaan tarkoittaa, ja miksi se on niin tärkeä organisaatioille? Mikä on GHG-protokolla? GHG-protokolla on World Resources Institute:n (WRI) ja World Business Council for Sustainable Development:in (WBCSD) yhteistyössä luoma standardi- ja ohjeistuskokonaisuus, joka tarjoaa kansainvälisesti käytetyimmät

Päästölaskentaa ohjaavat standardit – GHG-protokolla Read More »

Johdanto ilmastoraportointiin ja kasvihuonekaasupäästölaskentaan

Ilmastonmuutos on noussut keskeiseksi liiketoimintaympäristöä muokkaavaksi tekijäksi. Yrityksiltä odotetaan yhä enemmän läpinäkyvyyttä liiketoimintansa ilmastovaikutuksista sekä siitä, miten näitä vaikutuksia hallitaan.  Mitä ilmastoraportointi tarkoittaa? Ilmastoraportointi on osa yrityksen kestävyysraportointia. Sen tavoitteena on kuvata: miten yrityksen toiminta vaikuttaa ilmastoon millaisia ilmastoriskejä ja -mahdollisuuksia yritykseen kohdistuu miten yritys hallitsee ja vähentää ilmastovaikutuksiaan ja -riskejään Ilmastoraportointi ei ole ainoastaan

Johdanto ilmastoraportointiin ja kasvihuonekaasupäästölaskentaan Read More »

Miten huomioida luonnon monimuotoisuus kestävyysraportoinnissa?

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on muuttumassa vapaaehtoisesta vastuullisuustyöstä strategiseksi välttämättömyydeksi ja keskeiseksi osaksi kestävyysraportointia. Rahoitusmarkkinoiden kasvava tietotarve edellyttää yrityksiltä syvällisempää ymmärrystä arvoketjunsa luontovaikutuksista ja -riippuvuuksista. Tämä artikkeli tarkastelee, miten yritykset voivat integroida luonnon osaksi olennaisuusarviointiaan ja kehittää luontoon liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Miksi luonnon monimuotoisuus on tärkeää yrityksille? Lähes puolet globaalista BKT:sta on riippuvaista luonnosta. Luonto

Miten huomioida luonnon monimuotoisuus kestävyysraportoinnissa? Read More »

Ekosuunnittelun hyödyntäminen kestävyysraportoinnissa

Ekologinen tuotesuunnittelu tarkoittaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa tuotteen ympäristövaikutukset otetaan huomioon sen koko elinkaaren ajan raaka-aineista loppukäsittelyyn. Ytimessä on siis elinkaariajattelu, joka auttaa tunnistamaan ja minimoimaan materiaalien ja energian kulutusta sekä muuta ympäristökuormitusta. Sääntely, kuten EU:n ekosuunnitteluasetus (ESPR) ja kestävyysraportointidirektiivi, lisää ekologisen tuotesuunnittelun merkitystä yritysten arjessa. Mitä ekologinen tuotesuunnittelu tarkoittaa? Ekologinen tuotesuunnittelu eli ecodesign on siirtymässä yritysten vapaaehtoisesta

Ekosuunnittelun hyödyntäminen kestävyysraportoinnissa Read More »

OP Suuryritystutkimus 2026 julkaistu

Suuryritysten tunnelmia kartoittava OP:n suuryritystutkimus julkaistiin tänään jo 14. kerran. Tutkimuksessa käy ilmi, että vastuullisuuspaineet kohdistuvat edelleen suuryritysten alihankintaketjuun. 40% suuryrityksistä harkitsee alihankkijoidensa vaihtoa lähitulevaisuudessa. Viime vuonna vaihtoa harkitsevien suuryritysten osuus oli hieman suurempi, 44%.  Paine kohdistuu etenkin suomalaisiin pk-yrityksiin. 50% suuryrityksistä suunnittelee erityisesti alihankintaketjunsa suomalaisten pk-yritysten vaihtamista kiristyneiden vastuullisuusvaateiden takia. Tämä tarkoittaa sitä, että

OP Suuryritystutkimus 2026 julkaistu Read More »

Mitä ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa yrityksille?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat myös pk-yrityksiin, joiden toiminta on usein riippuvainen paikallisista olosuhteista tai muutamista toimittajista ja siten ehkä jopa herkempi häiriöille kuin suurilla organisaatioilla. Sopeutuminen ei tarkoita vain riskien minimointia, vaan myös liiketoiminnan jatkuvuuden ja kilpailukyvyn vahvistamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Yritysten on kyettävä arvioimaan fyysisiä ilmastoriskejä, varautumaan niihin ja kehittämään toimintamalleja, jotka kestävät esimerkiksi äärisäitä tai

Mitä ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa yrityksille? Read More »

Miten ilmastoriskit vaikuttavat rahoitukseen ja vakuutukseen?  

Ilmastoriskit vaikuttavat yhä suoremmin yritysten rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin, kun pankit ja sijoittajat arvioivat lainanhakijoiden resilienssiä osana vastuullisuuskriteerejä. Fyysiset riskit, kuten tulvat ja myrskyt, voivat nostaa vakuutusmaksuja tai jopa rajoittaa vakuutusten saatavuutta tai korvauksia riskialueilla. Samalla rahoittajat kiinnittävät huomiota siihen, miten hyvin yritys tunnistaa ilmastoriskinsä ja onko sillä suunnitelmia niiden hallitsemiseksi. Kestävyysraportointiin sisältyvä riskitieto voi toimia myös

Miten ilmastoriskit vaikuttavat rahoitukseen ja vakuutukseen?   Read More »

EU-taksonomia vuonna 2026: käytännön sovellettavuutta kriteerien päivityksellä 

EU taksonomia on EU-tasoinen kestävyysluokitusjärjestelmä, jonka avulla määritetään, milloin taloudellinen toiminto on ympäristön kannalta kestävä. Taksonomian tavoitteena on ohjata yksityisiä rahavirtoja kestäviin kohteisiin ja vähentää viherpesua. Taksonomiasääntely tuli voimaan vuonna 2021 ja se on luonteeltaan säännöllisesti päivittyvää, sillä kriteereitä päivitetään esimerkiksi teknologian kehittymisen myötä. Alkanut vuosi onkin taksonomian kehityksessä tärkeä vuosi.   Taksonomian delegoitujen asetusten laaja uudelleentarkastelu  Euroopan komissio valmistelee isoa päivitystä EU-taksonomian ilmastoa ja

EU-taksonomia vuonna 2026: käytännön sovellettavuutta kriteerien päivityksellä  Read More »