ypninaojanen

Pääkirjoitus: Suurin kestävyysraportoinnin murros ei ehkä tapahdu Euroopassa

Kahden viime vuoden aikana (2024–2026) kestävyysraportointi on kehittynyt globaalisti ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Merkittävin muutos on tietysti ollut CSRD -direktiivin käyttöönotto Euroopassa vuonna 2024. Sen jälkeen EU on jo uudelleenarvioinut raportointivaatimusten yksinkertaistamista ns. Omnibus -paketilla. Se kertoo siitä, että ensimmäisen käyttöönottoaallon jälkeen huomiota kiinnitetään myös kustannuksiin ja toteutettavuuteen. Mutta mitä tapahtuu EU:n ulkopuolella, kun

Pääkirjoitus: Suurin kestävyysraportoinnin murros ei ehkä tapahdu Euroopassa Read More »

Rakennusalan taksonomia: prosenttilukuja syvemmälle

Rakennus- ja kiinteistöala muodostaa yhden EU-taksonomian mielenkiintoisimmista kokonaisuuksista. Toimialan toiminnot, kuten uudisrakentaminen, peruskorjaaminen sekä kiinteistöjen omistaminen ja hallinta, ovat laajasti taksonomiakelpoisia (eligible), eli sääntelyn kriteeristö kattaa ne lähes kokonaan. Silti lopullinen taksonomianmukaisuus (aligned) jää toimialalla usein huomattavan alhaiseksi. Ero kelpoisuuden ja mukaisuuden välillä tekee rakennusalasta kiinnostavan taksonomian kehityksen ja soveltamisen osalta. Ero kelpoisuus- ja mukaisuusluvuissa

Rakennusalan taksonomia: prosenttilukuja syvemmälle Read More »

Kaupan liitto on julkaissut laajan vastuullisuustutkimuksensa

Kaupan liitto on julkaissut laajan vastuullisuustutkimuksensa, jossa tutkitaan suomalaiskuluttajien vastuullisuusasenteita.  Taloudellinen epävarmuus ja työttömyys näkyvät asenteissa. Jo 66 % 18-79-vuotiaista kertoo tekevänsä ostoksia usein ennen kaikkea hinnan perusteella. Hintavetoisuus on lisääntynyt etenkin työikäisillä.  Kotimaista työllistämistä ja investointia arvostetaan vastauksissa kestävyysteemoista aiempaa enemmän. Samalla ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien merkitys on kahdessa vuodessa vähentynyt. Tuoteturvallisuus puolestaan korostuu kaikissa

Kaupan liitto on julkaissut laajan vastuullisuustutkimuksensa Read More »

Taksonomialuvut muuttuvat, mutta muuttuuko liiketoiminta? – Miten taksonomiaraportteja tulkitaan 

Vuoden 2025 taksonomiaraportit tarjoavat kiinnostavan vertailukohdan edellisvuosiin. Pohjoismaisesta yritysaineistosta tehty tarkastelu osoittaa, että taksonomianmukaisen liikevaihdon osuus muuttui useimmilla yhtiöillä vain vähän. Vuonna 2021 voimaan astuneen EU-taksonomian tavoitteena on ohjata yksityisiä pääomia kestäviin kohteisiin ja ehkäistä viherpesua. Suurille yrityksille pakollinen raportointi toimii sijoittajien ja rahoittajien työkaluna, mutta on hyödyllistä tietoa myös muille sidosryhmille. Taksonomialukujen tulkinta vaatii

Taksonomialuvut muuttuvat, mutta muuttuuko liiketoiminta? – Miten taksonomiaraportteja tulkitaan  Read More »

Kestävyysväittämien pelisäännöt uudistuvat 27.9.2026 alkaen 

Kestävyysväittämien pelisäännöt uudistuvat 27.9.2026 alkaen  Viherpesuun puututaan aiempaa tiukemmin 27.9.2026 alkaen kun EU:n vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin vaatimuksia aletaan soveltaa Suomessa. Muutokset pannaan täytäntöön kuluttajansuojalakiin. Direktiivin tavoitteena on parantaa kuluttajien mahdollisuutta tehdä tietoon perustuvia ostopäätöksiä ja edistää kestävämpää kulutusta. Lainsäädännöllä halutaan puuttua harhaanjohtaviin ympäristöväitteisiin ja ehkäistä perusteetonta vastuullisuusviestintää. Sääntely koskee kaikkia elinkeinonharjoittajia, jotka markkinoivat tuotteita tai

Kestävyysväittämien pelisäännöt uudistuvat 27.9.2026 alkaen  Read More »

Key Biodiversity Areas eli luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet osana luontoraportointia

Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin kiihtyvä kato on noussut ilmastonmuutoksen rinnalle yhdeksi merkittävimmistä yritysvastuun teemoista. Yritysten on pystyttävä hahmottamaan entistä tarkemmin omat luontovaikutuksensa sekä toimintansa maantieteellinen kytkös luontoon. Keskeisiä tässä työssä ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet ja erityisesti kansainvälisesti tunnistetut Key Biodiversity Areas eli KBA-alueet. Key Biodiversity Area (KBA) tarkoittaa maalla, makeassa vedessä tai merellä sijaitsevaa

Key Biodiversity Areas eli luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet osana luontoraportointia Read More »

DEI käytännössä: mistä on kyse ja miksi se koskee jokaista organisaatiota? 

Moninaisuus, yhdenvertaisuus, osallisuus ja syrjimättömyys eli DEI ovat nousseet keskeiseksi osaksi vastuullisuuskeskustelua. Kyse ei kuitenkaan ole vain vastuullisuusohjelmista tai henkilöstöhankkeista. DEI näkyy organisaatioiden arjessa päivittäin siinä, miten ihmisiä rekrytoidaan, johdetaan, kuunnellaan ja kohdellaan. Sen toteuttaminen kuuluu jokaiselle organisaatiolle toimialasta tai koosta riippumatta. Mitä DEI tarkoittaa käytännössä? DEI tulee englanninkielisistä sanoista Diversity, Equity and Inclusion, jotka

DEI käytännössä: mistä on kyse ja miksi se koskee jokaista organisaatiota?  Read More »

Arvoketjuanalyysin toteuttaminen 

Arvoketjuanalyysi on noussut keskiöön erityisesti EU:n kestävyysraportointisääntelyn myötä. Samalla se koskettaa yhä useampia raportointivelvoitteen ulkopuolella olevia pk-yrityksiä, jotka toimivat osana suurempien yritysten arvoketjuja. Arvoketjuanalyysi on kuitenkin paljon enemmän kuin sääntelyn edellyttämä harjoitus. Se auttaa tunnistamaan yrityksen vaikutuksia myös oman toiminnan ulkopuolella ja vahvistaa vastuullisuustyön perustaa yrityksen koosta ja raportointivelvoitteista riippumatta. Nykyisin yrityksiltä odotetaan yhä syvempää

Arvoketjuanalyysin toteuttaminen  Read More »

VS – vapaaehtoinen vastuullisuusraportoinnin standardi yrityksille 

VS (Voluntary Standard) on Euroopan komission hyväksymä vapaaehtoinen vastuullisuusraportointistandardi yrityksille, jotka eivät kuulu pakollisen CSRD-raportoinnin piiriin. VS perustuu aiemmin julkaistuun VSME-standardiin, mutta laajentaa sen soveltamisalaa pk-yrityksistä kaikkiin yrityksiin, joilla on alle 1 000 työntekijää. Samalla VS korvaa VSME:n (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs) vielä edeltäjäänsä kevyempänä vapaaehtoisen vastuullisuusraportoinnin viitekehyksenä. Toimeenpano astuu voimaan kun

VS – vapaaehtoinen vastuullisuusraportoinnin standardi yrityksille  Read More »

Sosiaalisen vastuun luvut löytyvät usein jo yrityksen arjesta (4/4)

Moni pk-yrittäjä saattaa mieltää kestävyysraportoinnin raskaaksi urakaksi, joka vaatii uusien järjestelmien ja mittaristojen rakentamista. Sosiaalisen vastuun raportointi ei ala tyhjästä, vaan suuri osa tarvittavasta tiedosta on jo olemassa yrityksen arjessa. Haasteena ei siis aina ole tiedon puute, vaan se, ettei tätä olemassa olevaa dataa ole mielletty vastuullisuusdataksi. Sosiaalinen kestävyys on pitkälti ihmisistä huolehtimista, ja tähän

Sosiaalisen vastuun luvut löytyvät usein jo yrityksen arjesta (4/4) Read More »