Yritysten kestävyyttä arvioitaessa tarkastelun kohteena ovat niiden ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Finanssisektorin ja liike-elämän keskuudessa näistä asioista käytetään yleisesti termiä ESG (Environmental, Social, Governance), jossa taloudellista näkökulmaa kuvaa hyvä hallintotapa (governance).
Tunnista olennaiset ESG-tekijät
ESG:n kolme osa-aluetta hahmotetaan yleensä erillisinä aihealueina, koska silloin niiden mittaaminen ja seuranta on helpompi organisoida. Pääperiaate on, että jokainen organisaatio tunnistaa olennaisuusanalyysin avulla itselleen olennaiset ESG-riskit ja mahdollisuudet ja keskittyy niihin.
Tavanomaisia esimerkkejä ESG-tekijöistä ovat:
Ympäristövastuu | Sosiaalinen vastuu | Hallintotapa (Governance) |
Kasvihuonekaasupäästöt (CO2) | Työntekijöiden tyytyväisyys, terveys ja turvallisuus | Korruption ja lahjonnan torjunta |
Energiankulutus | Tuoteturvallisuus ja -laatu | Rahanpesun, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta |
Vedenkulutus ja jäteveden määrä | Ihmisoikeudet | Verojenmaksu |
Jätteiden määrä | Tasa-arvo ja syrjintä | Hallituksen riippumattomuus ja moninaisuus (esim. koulutus, sukupuoli, ikä ja etninen alkuperä) |
Vaarallisten aineiden käyttö | Tietosuoja | Palkitseminen |
Raaka-aineiden kulutus | Yksityisyydensuoja | Eettiset periaatteet (code of conduct) |
Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti) | Paikallisyhteisöjen kohtelu | Sisäinen tarkastus |
ESG käytännössä
Todellisuudessa eri ESG-tekijöillä on paljon päällekkäisiä ulottuvuuksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksella (ympäristö) on vaikutuksia ihmisten elämään (sosiaalinen) ja yritysten talouteen (hallintotapa). Myös saman näkökulman sisällä olennaiset kysymykset linkittyvät usein toisiinsa. Esimerkiksi tuoteturvallisuus voi liittyä tuotetta käyttävän asiakkaan yksityisyydensuojaan tai työntekijöiden kohtelu ihmisoikeuksiin tai tasa-arvoon. Raportoinnin ja vertailukelpoisuuden vuoksi ne kuitenkin usein esitetään omina aihepiireinään.
Tähän saakka ESG-asioista kertominen on ollut yrityksille hyvin pitkälti vapaaehtoista, mutta kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n myötä ESG-tietojen raportoinnista on tulossa lakisääteistä pörssiyhtiöille ja muille suurille yrityksille. Tärkeintä kuitenkin on, että jokainen organisaatio tunnistaa oman toiminnan kannalta olennaiset ESG-riskit ja mahdollisuudet, seuraa niiden tilaa säännöllisesti ja hyödyntää tietoa organisaation strategisessa johtamisessa.
Lisää aiheesta
